Lisenssiehdot

Mestislisenssi

1. Mestislisenssin tavoitteet

Suomen Jääkiekkoliitto ry vahvistaa kulloinkin käytössä olevan Mestislisenssijärjestelmän. Mestiksen lisenssijärjestelmä koskee kaikkia Mestiksessä pelaavia seuroja. Mestiksessä pelaamisen edellytyksenä on Mestislisenssin myöntäminen seuralle. Mestislisenssijärjestelmä on ennen kaikkea laatujärjestelmä, jolla on tavoitteena kansallisen jääkiekkotoiminnan ja seuratoiminnan laadun pitkäjänteinen kehittäminen taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävälle pohjalle. Tavoitteena on, että kaikki Mestikseen osallistuvat seurat toimivat samojen minimilaatustandardien mukaisesti.

Jääkiekon Sarjaseurat ry sitoutuu noudattamaan Mestislisenssiin vuosittain arvioitavia määräyksiä ja ko. arvioinnin suorittaa lisenssikomitea. Lisenssijärjestelmä luo vakaan pohjan jatkuvasti kehittyvälle jääkiekkotoiminnalle.

2. Mestislisenssin periaatteet ja velvoitteet

2.1. Lisenssijärjestelmän keskeisenä tavoitteena on varmistaa lisenssinhakijoiden pitkän aikavälin toiminnan jatkuvuus. Jatkuvuuden arvioinnissa keskeistä on seuran taloudellisen tilanteen pitkäjänteinen kehittäminen tasolle, jossa toiminnan jatkumiseen ei sisälly olennaista epävarmuutta. Taloudellista tilannetta tarkastellaan muun muassa oman pääoman, maksuvalmiuden sekä velkojen määrän kehitystä seuraamalla.

2.2. Mestislisenssin määräykset perustuvat Suomen Jääkiekkoliiton kilpailusääntöihin ja hallituksen päätöksiin. Lisenssinhakija sitoutuu Suomalaisen Jääkiekon arvoihin ja strategiaan ja toimii niiden mukaisesti. Lisenssinhakijan tulee noudattaa toiminnassaan soveltuvaa yhteisölainsäädäntöä (osakeyhtiölaki/yhdistyslaki) ja kirjanpitolakia sekä -asetusta.

2.3. Näihin määräyksiin perustuen myönnetään tai evätään Mestislisenssi, joka oikeuttaa osallistumaan Mestikseen. Vain lisenssin hakijoille, jotka täyttävät näissä määräyksissä jäljempänä mainitut vaatimukset ja noudattavat annettuja määräaikoja, voidaan 3. luvussa mainittujen elinten päätöksellä myöntää Mestislisenssi.

2.4. Lisenssinhakija sitoutuu noudattamaan Veikkauksen lainsäädäntöön perustuvaa yksinoikeutta myydä ja markkinoida rahapelejä Suomessa niin kauan, kun tällainen lainsäädäntö on voimassa. Lisenssiä ei myönnetä yhtiölle, jonka osakkeenomistajana on mikä tahansa vedonlyöntitoimialalla toimiva yritys.

2.5. Lisenssinhakijan omistajana ei saa olla taho, joka harjoittaa Suomen lain vastaista toimintaa. Lisenssikomitealla on oikeus saada tieto lisenssinhakijan omistuksesta henkilötasolle saakka.

3. Mestislisenssin myöntäminen ja lisenssikomitea

3.1. Lisenssijärjestelmää ja lisenssianomuksia hallinnoi Suomen Jääkiekkoliiton erikseen nimeämä lisenssikomitea, joka toimii myös lisenssien myöntäjänä. Mestislisenssin lopullisena valitusasteena toimii urheilun oikeusturvalautakunta.

3.2. Lisenssikomiteaan kuuluu 3-5 jäsentä, joilla ei ole hallinnollisia, taloudellisia tai omistuksellisia kytköksiä yhteenkään lisenssinhakijaan. Lisenssikomitean jäsenien tulee olla toiminnassaan puolueettomia ja vaitiolovelvollisia. Jäsenet vahvistavat tämän allekirjoittamalla vaitiolovelvollisuus- ja esteettömyyssitoumuksen. Jäsenen tulee pidättyä osallistumasta asian käsittelyyn silloin, kun käsiteltävänä on sellaisen seuran lisenssihakemus, jonka toiminnassa jäsen on tai on ollut aktiivisesti mukana, tai jos luottamus hänen puolueettomuuteensa jostain muusta syystä vaarantuu. Lisenssikomitea on toiminnassaan itsenäinen, mutta se voi käyttää lisenssejä koskevassa valmistelussa apuna liiton toimitusjohtajaa, muita liiton työntekijöitä tai ulkopuolista konsulttia, joita sitovat samat salassapitomääräykset kuin lisenssikomitean jäseniä.

Lisenssikomitean tehtävänä on auttaa ja opastaa lisenssin hakijoita/haltijoita näiden määräysten sisältämien vaatimusten voimaansaattamisessa, valvoa näiden määräysten noudattamista, pyytää lisenssinhakijoilta/haltijoilta vaadittavat asiakirjat ja tiedot lisenssimenettelyssä, sekä valmistella ja päättää sentoimivaltaan kuuluvat asiat.

3.3. Lisenssikomitealla on oikeus suorittamansa kokonaistarkastelun perusteella tehdä päätös lisenssin myöntämisestä tai sen epäämisestä. Kokonaistarkastelussa otetaan huomioon kohdassa 2.1 mainittujen periaatteiden lisäksi lisenssiprosessin yhteydessä toimitettu materiaali sekä aikaisempien kausien toiminta kokonaisuudessaan. Lisenssikomitealla on oikeus hylätä lisenssihakemus, mikäli lisenssinhakija/-haltija ei täytä kohdissa 4.-6. mainittuja ehtoja, kohdassa 7. mainittuja taloudellisia vaatimuksia tai jokin kohdassa 7.6 mainituista indikaattoreista toteutuu. Erittäin painavista syistä lisenssikomitea voi poiketa lisenssimääräyksistä.

4. Lisenssin hakijat ja haltijat

4.1. Lisenssin hakijana/haltijana on Mestiksessä pelaava tai sinne urheilullisesti tai muulla tavalla pelaamaan hakeutuva seura/yhtiö. Mestiksessä pelaavan seuran on toimittava osakeyhtiömuodossa. Mikäli seura on toiminut aiemmin yhdistysmuodossa, ja yhdistyksen taloudellisia vastuita ei ole kokonaisuudessaan siirretty osakeyhtiölle, on tällaisen yhdistyksen osalta toimitettava lisenssinhaun yhteydessä kaikki samat vaadittavat tositteet kuin osakeyhtiöltä siihen saakka, kun edeltävän yhdistyksen siirron yhteydessä olleet taloudelliset vastuut on hoidettu. Hakijan tulee hakemuksen yhteydessä toimittaa osakasluettelo. Mikäli osakasluettelon mukaan yhtiön omistajina on toisia yhtiöitä tai muita oikeushenkilöitä, on näiden yhteisöjen osalta pyydettäessä toimitettava niiden osakasluettelot. Kaikki muutokset seurojen tai seurojen omistusyhteisöjen omistuksessa tai vastuuhenkilöissä tulee hyväksyttää etukäteen lisenssikomiteassa. Omistusyhteisöllä tarkoitetaan sellaista yhtiötä tai muuta oikeushenkilöä, joka omistaa seuran osakkeita tai osakkeisiin oikeuttavia muita instrumentteja tai käyttää muulla perusteella seurassa määräysvaltaa. Mikäli muutoksia tehdään ilman etukäteishyväksyntää, niin lisenssikomitealla on oikeus peruuttaa lisenssi välittömästi muutoksista tiedon saatuaan.

Lisenssin hakijana tai haltijana ei voi olla taho:

a) jolla on suoraan tai epäsuoraan 10 % tai enemmän toisen jääkiekkoa pelaavan joukkueen kilpailutoimintaa harjoittavan yhtiön äänivallasta;
b) jonka osakkaana on toisen jääkiekkoa pelaavan joukkueen kilpailutoimintaa harjoittavan yhtiön osakas, jolla on suoraan tai epäsuoraan 10 % tai enemmän toisen jääkiekkoa pelaavan joukkueen kilpailutoimintaa harjoittavan yhtiön äänivallasta;
c) jonka johtokunnan tai hallituksen jäsen on toisen jääkiekkoa pelaavan joukkueen kilpailutoimintaa harjoittavan yhtiön johtokunnassa tai hallituksessa.

Edellä olevan kaltaisena omistajaan verrattavana osakkaana pidetään myös sitä, jolla on osakkaana olevan yhtiön optioita, optiotodistuksia, vaihtovelkakirjalainoja tai muita osakkeisiin oikeuttavia lainoja tai instrumentteja.

4.2. Mestisseuran on pelattava ottelunsa kotipaikkakunnallaan. Paikkakuntaa ei voi vaihtaa ja sarjanousijan osalta on pelattava sillä paikkakunnalla, jossa seura toimi nousun tapahtuessa.

4.3. Mestiksen seuran on haettava Mestislisenssiä, vaikka samanaikaisesti hakisi myös Liigalisenssiä. Lisenssin hakijan tulee olla kauden alkaessa Suomen Jääkiekkoliitto ry:n jäsenseura sekä Jääkiekon Sarjaseurat ry:n jäsen, ja jäsenmaksu kuluvalta toimintakaudelta on oltava maksettu.

4.4. Lisenssin myöntäjälle on toimitettava kaikki tarvittavat tiedot ja asiakirjat, joita lisenssikomitea edellyttää lisenssin myöntämiseksi ja valvomiseksi.

4.5. Sarjapaikkaoikeus on siirrettävissä toiselle seuralle/yhtiölle liiketoimintakaupalla tai seuran yhtiöittämistilanteessa. Tällöin lisenssinsaannin ehtona on, että uusi yhtiö ottaa kaikki edeltävän yhteisön jääkiekkotoimintaa koskevat velvoitteet vastuulleen. Mikäli vastuita ei hoideta välittömästi, on lisenssikomitealle toimitettava lisenssihakemuksen yhteydessä selvitys vanhojen vastuiden hoitamisesta viimeistään 1 kuukauden kuluessa lisenssin hakemisesta. Mikäli näiden velvoitteiden hoitaminen laiminlyödään kumman tahansa yhteisön toimesta, on lisenssikomitealla oikeus evätä oikeus lisenssiin ja sarjapaikkaan välittömästi. Mikäli sarjapaikka siirretään toiselle yhteisölle, koskevat kohdan 10.2 määräykset molempia yhteisöjä.

4.6. Lisenssinhakijan tulee olla edustusseura, jolla on Suomen Jääkiekkoliiton kilpailusäännöissä tarkoitettu seurayhteisö junioriseuran kanssa ja sen tulee toimia samalla markkinointinimellä.

5. Urheilutoiminnan lisenssivaatimukset

5.1. Kaikkien Mestisjoukkueen sopimuspelaajien on käytävä vuosittaisessa terveystarkastuksessa. Terveystarkastus on tehtävä sopimuspelaajille, ennen kuin he pelaavat virallisessa sarjaottelussa.

5.2. Kaikille Mestisseurojen sopimuspelaajille on järjestettävä SCAT5–tutkimus (aivovaurioiden seuranta) Mestis-käsikirjan ohjeiden mukaisesti. Tutkimus on tehtävä ennen pelaamista virallisessa sarjaottelussa. Lähtötasotutkimus (Baseline-testi) tehdään kausittain jokaiselle seuraan tulleelle uudelle pelaajalle sekä niille, joilla on ollut päävamma edellisellä kaudella. Kauden aikana testi tehdään aina mahdollisen aivovaurioepäilyn sattuessa. Lisäksi lisenssinhaltijan on kerättävä tiedot kaikista päävammoista erikseen määriteltävällä tavalla.

5.3. Suomen Jääkiekkoliitolle tulee toimittaa kaikki tulevaa kautta koskevat Mestisjoukkueen pelaajasopimukset viimeistään viikon sisällä sopimuksen allekirjoittamisesta tai ennen virallisessa ottelussa pelaamista. Pelaajasopimuksia pitää olla vähintään 15 kappaletta voimassa runkosarjan alkaessa. Pelaajasopimukset tehdään Suomen Jääkiekkoliiton ja Jääkiekon Sarjaseurat ry:n vahvistamalle sopimuspohjalle. Ko. sopimusta ei saa muuttaa. Tämä ns. perussopimus takaa Mestiksessä pelaavalle pelaajalle yhteisesti sovitut minimiedut eikä niitä voi neuvotella huonommiksi. Erillisellä Suomen Jääkiekkoliiton ja Jääkiekon Sarjaseurat ry:n hyväksymällä palkkioliitteellä sovitaan sopimuksen taloudelliset ehdot. Mestiksessä jokaisella sopimuspelaajalla tulee olla joko lakisääteinen urheilijaturva, Jääkiekon Sarjaseurat ry:n neuvottelema Mestispelaajan tapaturmavakuutus tai muu Suomen Jääkiekkoliitto ry:n hyväksymä vakuutusjärjestely.

5.4. Mestisjoukkueen päävalmentajan tulee olla suorittanut vähintään 3-tason valmennuskoulutus (Jääkiekkoliiton Jääkiekkovalmentaja-koulutus, JVK) tai vastaava ulkomailla suoritettu tutkinto. Mikäli koulutusta ei ole suoritettuna, niin valmentajan tulee aloittaa vähintään lisenssimääräysten vaatimaan koulutustasoon tähtäävä SJL:n valmentajakoulutus tai ammattivalmentajakoulutus lisenssikauden aikana ja tästä tulee toimittaa osallistujatodistus. Valmentajan tulee päivittää osaamistaan osallistumalla vähintään kerran kaudessa Mestiksen järjestämään valmennuskoulutukseen. Seuran tulee ilmoittaa lisenssikomitealle valmennusryhmän kokoonpano ja toimenkuvat sekä toimittaa valmentajien sopimukset ennen kauden alkua.

5.5. Urheilutoiminnan säännöstöLisenssinhaltijan on noudatettava Suomen Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjä. Mestiksellä on oma erillinen kurinpitosäännöstö, jota kaikkien lisenssinhaltijan sidosryhmien on noudatettava.

5.6. Junioritoiminta

Yhteistyösopimus

Lisenssinhaltijalla on oltava sopimus oman seurayhteisönsä junioriorganisaation kanssa, joka on Suomen Jääkiekkoliiton jäsen ja tällä seurayhteisöllä on kaikissa ikäluokissa U20, U18 ja U16 vähintään yksi joukkue. Mikäli lisenssiä haettaessa U16 ja/tai U18 -ikäluokissa joukkuetta ei ole, on lisenssinhakijan tehtävä suunnitelma, kuinka varmistetaan pelaajien riittävyys jatkossa seurayhteisön U20 -nuorten joukkueeseen. Mestisseuran omistavan yhtiön tai yhdistyksen ja seurayhteisön junioritoimintaa organisoivan seuran on tehtävä kirjallinen yhteistyösopimus.

Sopimuksen muoto on vapaa, mutta siitä tulee selvitä ainakin seuraavat asiat:

• Junioriseuran pelaajien käyttö edustusjoukkueessa (kulut / korvaukset)
• Seurayhteisöön mahdollisesti tulevien kasvattajakorvausten jako
• Vapaaehtoistyön muodossa tuleva apu junioreilta (kioskit, ohjelmamyynti, järjestysmiesvuorot jne.)
• Korvaus junioriseuralle vapaaehtoistyöstä tms.
• Valmennusyhteistyö
• Mahdolliset edustusseuran avustukset juniorien kasvattamisesta
• Logon käyttöoikeus

Mikäli sopimusta ei hakuhetkellä ole, on hakijan velvollisuus esittää kirjallisesti junioriseuralle tekemänsä lisenssin vaatimukset täyttävä esitys yhteistyösopimukseksi.

6. Ottelutapahtuman, olosuhteiden ja turvallisuuden lisenssivaatimukset

6.1. Ottelutapahtumaa säätelevät kokoontumislaki, viranomaisohjeet ja -määräykset ja jääkiekon turvallisuusohjeet. Muut ottelutapahtumaa koskevat ohjeet ja säännöt löytyvät Mestis-käsikirjasta. Tulospalvelusta ja tilastoinnista olevat määräykset ovat Suomen Jääkiekkoliiton tulospalveluohjeessa. Lisenssin hakijalla/haltijalla tulee olla käytössään kotiotteluihinsa areena/jäähalli, joka täyttää sarjatason vaatimukset.

6.2. Lisenssin hakijalla/haltijalla tulee olla sopimus hallin omistajan kanssa mainosmyyntioikeuksista ja oikeudet kioski- ja ravintolatoiminnan harjoittamiseen Mestiksen ottelutapahtumissa.

6.3. Seuralla tulee olla voimassa oleva terveysviranomaisen lupa silloin, kun seuralla on ravintolatoimintaa, ja viranomaisen myöntämä anniskelulupa, jos seuralla on ottelutapahtumissa anniskelua.

6.4. Seuralla tulee olla voimassa oleva poliisin tekemä päätös yleisötilaisuuden järjestämisestä.

6.5. Mestisseuran kotihallissa tulee olla vähintään 500 istumapaikkaa. Kokonaiskatsomokapasiteetti tulee olla vähintään 1 200 katsojaa. Erityistapauksissa tästä vaatimuksesta voidaan myöntää poikkeus, minkä edellytyksenä on, että seuralla on esittää realistinen suunnitelma hallin kehittämiseksi.

6.6. Mestishallissa on oltava videotaulu. Jos videotaulua ei ole, seura voi anoa poikkeuslupaa esittämällä suunnitelman, joka sisältää hankinnan aikataulun (oltava asennettuna ja käyttökunnossa viimeistään sarjan alkaessa syksyllä), videotaulun koon ja tyypin sekä sijainnin hallissa. Videotaulun tulee soveltua hidastuksiin ja liikkuvan kuvan esittämiseen.

6.7. Hallissa tulee olla valmius liikkuvan kuvan digitaaliseen siirtoon.

6.8. Lisenssihaltijan käytössä olevassa jäähallissa tulee olla tallentavat turvakamerat yleisölle ja kiinteistölle. Jäähallin johto sekä ottelutapahtuman turvallisuuspäällikkö ovat velvollisia huolehtimaan, että hallin oma henkilöstö sekä ottelun turvallisuushenkilöstö tuntevat hallin pelastus-/ turvallisuussuunnitelman sisällön ja osaavat toimia suunnitelman ohjeiden mukaisesti.

6.9. Mestishallissa on oltava oma, erillinen ensiaputila, jossa on ottelutapahtumien aikana ainakin seuraava varustus: hätäensiavun antamiseen käytettävä välineistö, hoitovuode sekä vesipiste. Jäähallilla on oltava tila doping-näytteen antamiseen.

6.10. Hallilla on oltava sopivat tilat median edustajille ja heille tulee osoittaa vähintään 5 merkittyä katsomopaikkaa.

6.11. Lisenssinhakijan on jäähallin osalta toimitettava seuraavat asiakirjat kausittain 31.8. mennessä:

• Sopimus määräysten mukaisesta jäähallin käyttöoikeudesta (vain jos on muutoksia edelliskauteen)
• Hallin turvallisuustarkastus on pidettävä elokuussa ennen kauden alkua ja siihen on osallistuttava hallin edustajan, seuran edustajan, turvallisuuspäällikön sekä poliisin ja pelastuslaitoksen edustajien
• Hallin paloturvallisuuden vahvistava enintään kaksi vuotta vanha palotarkastuspöytäkirja paikallisten viranomaisten allekirjoittamana
• Kausittain päivitetty turvallisuussuunnitelma, ja sen oltava myös jäähallilla
• Viranomaisten hyväksymä pelastussuunnitelma, jonka on oltava myös jäähallilla. Pelastussuunnitelma toimitetaan vain, jos siinä on muutoksia edelliseen kauteen nähden, tai hallissa on tehty turvallisuuteen vaikuttavia muutostöitä.

6.12. Olosuhteiden muut peruskriteerit

Kenttä ja kaukalo

• Mestiksessä sallitaan kaukalo, joka täyttää IIHF:n säännöt. Kaukalon minimileveys on 26 m ja maksimi 30 m ja pituus min. 58 m ja maksimi 61 m. Suositus on 28 x 60 m.
• Pelaaja-aitiosta tulee olla kaksi ovea kentälle niin, että toisen on oltava puolueettomalle alueelle.
• Toimitsija-aition ja rangaistusaitioiden on oltava pelaajapenkkeihin nähden kaukalon vastakkaisella puolella.
• Toimitsija-aitio on oltava eristetty jäästä, suojattava yleisöltä ja mahdollisiin lisälämmittimiin on varauduttava, jollei lämpötila ole minimissään 12 astetta. Katsomon lämpötila pitää olla minimissään 12 astetta.
• Jäässä saa olla mainoksia, mutta Suomen Jääkiekkoliitolla on oikeus myydä Mestiksen yhteistyökumppanille erikseen sovittavat jäämainos-, videotaulu- ja/tai laitamainospaikat. Kaikkien mainosten on noudatettava Jääkiekon pelisääntöjä.
• Jäähallissa on oltava joustolaitavaatimusten mukainen joustokaukalo.

Muilta osin on noudatettava Mestis-käsikirjan kunakin vuonna määrittelemiä teknisiä vaatimuksia.

6.13. Sosiaalitilat

Mestisotteluissa vierasjoukkueen käyttöön on varattava Mestis-käsikirjassa määritellyt tilat. Mestisjoukkueen on toimitettava pukukoppitilojen pohjapiirustus, johon on merkitty vierasjoukkueen pukutilat, viimeistään 30 vuorokautta ennen sarjan alkua (vain jos muutoksia edelliseen kauteen).

Koti- ja vierasjoukkueille sekä tuomareille on oltava eri kulkureitti kaukaloon ja kaukalosta ottelutapahtumassa. Mikäli hallin rakenteiden vuoksi eri reittiä ei voida järjestää, on seuran tehtävä kirjallinen selvitys poistumisjärjestelmästä turvallisuusnäkökohdat huomioiden.

6.14. Mestishalleissa on videotukijärjestelmä, jota otteluvalvoja käyttää. Sen käytöstä on oma erillinen säännöstö. Kotijoukkue huolehtii ennen ottelua, että laitteisto on otteluvalvojalla käyttökunnossa. Lisenssinhaltija vastaa laitteiston toimintakunnosta. Videotukijärjestelmän laitteistot ovat Suomen Jääkiekkoliiton omaisuutta ja seuran poistuessa sarjasta, on seuralla velvollisuus palauttaa sekä kamerat että laitteisto (ei kaapeleita) liittoon.

Hallilla on aina ottelutapahtumassa oltava paikalla hallimestari/vahtimestari tai vastaava, jokapystyy paikallistamaan mahdolliset viat (ääni, sähkö, valot, vesi, jäänhoitokone) ja osaa heti hälyttääkorjausapua. Sähköisen tulospalvelun toimivat yhteydet ja laitteiden kunto on varmistettava.

6.15. Kuntokartoitus ja saneeraussuunnitelmat

Seuran on oltava ajan tasalla hallin omistajan suunnittelemista saneerauksista. Seuran on tehtävä yhteistyötä hallin omistajan kanssa ja vaikutettava mahdollisiin perusparannuksiin omilla toiveillaan. Suomen Jääkiekkoliittoon on ilmoitettava kaikki saneeraukset 6 kk ennen niiden alkamista.

7. Talouden lisenssivaatimukset

7.1 Lisenssin hakijan on toimitettava vuosittain Suomen Jääkiekkoliitolle voimassa olevan kirjanpitolain ja asetusten mukaiset tilintarkastajien tarkastamat tilikauden tilinpäätösasiakirjat ja tilinpäätöksen liitetiedot, toimintakertomus sekätilintarkastuskertomus edelliseltä tilikaudelta 31.12. mennessä.

7.2 Lisenssin hakijan tulee toimittaa 31.3. mennessä seuraavat asiakirjat (Liigasta putoavan ja Suomi-sarjasta nouseva hakijan osalta 30.4. mennessä):

• Tilikohtainen tuloslaskelma, tase ja tase-erittelyt 28.2. tilanteesta sekä tuloslaskelman muotoon laadittu ennuste tilikauden tuloksesta kuluvalle tilikaudelle kuukausitasolla
• Verovelkatodistus ja mahdollinen verottajan kanssa solmittu maksusuunnitelmasopimus (päiväys 15.3. jälkeen)
• Todistus palkkaturvasta ELY-keskukselta (päiväys 15.3. jälkeen)
• Seuraavan kauden talousarvio ja selvitys seuraavien 12 kuukauden rahoituksesta
• Mahdollisesta uudesta oman pääoman ehtoisesta rahoituksesta tulee toimittaa selvitys rahoituksen alkuperästä. Vieraan pääoman ehtoisesta rahoituksesta lisenssikomitealla on oikeus pyytää selvitystä rahoituksen alkuperästä. Lisenssinhakijan on toimitettava kaikki lisenssitoimikunnan pyytämät lisäselvitykset rahoituksen lähteestä.
• Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä tulevien kausien osalta

7.3 Lisenssin hakijan tulee toimittaa tositteet kirjallisina näistä maksuista, joita ei aiemmin ole kauden aikana todettu maksetuksi 31.3. mennessä.:

• Pelaajien, valmentajien ja muiden toimihenkilöiden lakisääteiset vakuutus- ja eläkemaksut
• Erääntyneet erotuomari- ja toimitsijamaksut, pelaaja- ja valmentajapalkkiot ja kulukorvaukset. Mikäli konkurssiin menneen seuran toimintaa jatkamaan perustetaan uusi seura, joka hakee sarjapaikkaa jääkiekkoliiton alaisista sarjoista, ja konkurssiin menneellä seuralla on jäänyt velvoitteita erotuomari- ja toimitsijamaksusuihin, pelaaja- ja valmentajapalkkioihin sekä kulukorvauksiin liittyen ja niitä velvoitteita on maksettu Palkkaturvan kautta, on uudella seuralla velvollisuus maksaa kaikki edellä mainitut Palkkaturvaan syntyneet velvoitteet.
• Velat Suomen Jääkiekkoliitolle, SM-liigalle, Jääkiekon Sarjaseurat ry:lle ja muille jääkiekkoseuroille tai erotuomarikerhoille.

Näistä velvoitteista ei voida tehdä maksujärjestelyjä, jotka ulottuvat yli lisenssin myöntöajan tai sen jälkeen. Lisenssikomitea voi vaatia missä vaiheessa kautta tahansa nämä velvoitteet maksettavaksi.

7.4. Erääntynyt verovelka ei saa kasvaa. Erääntyneen verovelan tulee verovelkatodistuksessa olla pienempi kuin edellisellä hakukerralla. Mikäli seuralla ei ole erääntynyttä verovelkaa, ei erääntynyttä verovelkaa eikä maksujärjestelyä verottajan kanssa enää ko. seuran osalta sallita. Kaudelle 2027–28 lisenssiä haettaessa ei erääntynyttä verovelkaa eikä maksujärjestelyä verottajan kanssa sallita.

7.5. Tilinpäätöksen oman pääoman kehityksen on oltava positiivinen, jos oma pääoma on negatiivinen. Mikäli oma pääoma on positiivinen, ei oma pääoma saa enää muuttua negatiiviseksi tulevissa tilinpäätöksissä. Tilikaudelta 2026–27 vahvistetun tilinpäätöksen mukaisen oman pääoman on oltava positiivinen. Oman pääoman määrää laskettaessa luetaan mahdollinen pääomalaina omaksi pääomaksi.

Lisäksi yhtiön omaisuudesta tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertynyt erotus (poistoero) ja yhtiön tekemät vapaaehtoiset varaukset otetaan huomioon oman pääoman lisäyksinä. Jos yhtiön omaisuuden todennäköinen luovutushinta on muuten kuin tilapäisesti sen kirjanpitoarvoa olennaisesti suurempi, saadaan myös todennäköisen luovutushinnan ja kirjanpitoarvon erotus ottaa huomioon oman pääoman lisäyksenä. Edellä tarkoitetuissa oman pääoman lisäyksissä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja niistä on annettava perusteltu kirjallinen selvitys.

Mikäli hakija haluaa todentaa taloudellisen aseman parantumista viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen jälkeen, tulee tällaisen todentamisen perustua lisenssikomitealle toimitettuun tilintarkastettuun välitilinpäätökseen.

Seuran rahoittamiseen käytetyt varat eivät saa olla peräisin sellaiselta taholta:- jolla on liittymäkohtia valtioon, jonka rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen estämis- ja selvittelyjärjestelmä ei täytä kansainvälisiä velvoitteita; tai- joka on välittömästi tai välillisesti YK:n, EU:n, Yhdysvaltojen tai Iso-Britannian pakotejärjestelmän kohteena.

7.6 Mikäli lisenssin hakijan edellistä kautta koskevat talousasiakirjat ja tiedot osoittavat alla lueteltuja varoitussignaaleja, lisenssin hakija joutuu seuraavalla kaudella automaattisesti tarkempaan taloudelliseen seurantaan.

Talouden varoitussignaalit

• Indikaattori 1: Tilintarkastuskertomuksessa epäillään jatkuvuuden periaatteen toteutumista käyttäen jotakin vakiotekstissä poikkeavaa ilmaisua.
• Indikaattori 2: Tilintarkastetuissa tilinpäätösasiakirjoissa nettovarallisuus (taseen kokonaisvarat vähennettynä kokonaisveloilla) on heikentynyt suhteessa edellisen tilikauden tietoihin ja nettovarallisuuden kumulatiivinen muutos viimeksi päättyneeltä ja kahdelta edelliseltä tilikaudelta on negatiivinen.
• Indikaattori 3: Tilintarkastetuissa tilinpäätösasiakirjoissa oma pääoma on negatiivinen ja nettovarallisuus (taseen kokonaisvarat vähennettynä kokonaisveloilla) on heikentynyt suhteessa edellisen tilikauden tietoihin.
• Indikaattori 4: Lisenssin hakijaa/haltijaa on haettu konkurssiin.
• Indikaattori 5: Lisenssin hakijalla on rekisteröityjä maksuhäiriömerkintöjä edellisen kauden ajalta.
• Indikaattori 6: Seuralla on merkittävä määrä erääntyneitä osto- tai muita velkoja.
• Indikaattori 7: Lisenssin hakijan maksuvalmiutta mittaavan quick ration -tunnusluvun arvo on alle 0,3. Quick ratio -tunnusluku vertaa yhteisön lyhytaikaisia varoja sen lyhytaikaisiin velkoihin. Tunnusluvun laskentakaava on:

Mikäli jokin talouden varoitussignaaleista täyttyy, tulee hakijan erikseen pyydettäessä toimittaa muun muassa seuraavat asiakirjat:

• kirjallinen suunnitelma korjaavista toimenpiteistä
• rahoituslaskelma
• ostovelkaluettelo
• uskottava toimintasuunnitelma kolmelle seuraavalle kaudelle sisältäen talousarvion sekä selvityksen organisaation ja olosuhteiden kehittämiseksi. Uskottavuutta mitataan vertailemalla yhteistyökumppanituottoja, katsojamäärän oletettua kehitystä (lipputulot, oheistuotot), olosuhteiden kehittämissuunnitelmaa sekä kulurakenteen kehitystä (pelaajabudjetti, vakuutukset, kiinteät kulut, hallivuokrat, hallinto, matkat, varusteet yms.).

7.7. Mikäli hakijan toiminta on aiemmin yhtiöitetty ja toimintaa aiemmin harjoittaneella yhdistyksellä on jäljellä taloudellisia vastuita jääkiekkotoiminnan harjoittamisesta ennen yhtiöittämistä, on nämä lisenssiehdoissa mainitut vastuut oltava suoritettuina tilikauden 2026–27 aikana.

7.8. Lisenssipäätöksen jälkeen lisenssin haltijan on kirjallisesti ilmoitettava lisenssikomitealle myöhemminilmenevistä tapahtumista, jotka voivat merkittävästi heikentää lisenssin haltijan kykyä täyttää jatkuvuudenperiaatteen edellyttämät vaatimukset vähintään lisenssikauden loppuun asti.

Ilmoituksen tulee sisältää kuvaus ko. tapahtumien luonteesta sekä arvio niiden taloudellisesta vaikutuksesta, tai ilmoitus (perusteluineen) mikäli taloudellista vaikutusta on mahdoton arvioida. Lisenssin myöntäjä voi milloin tahansa pyytää lisenssin haltijan johdolta lisätietoja ja lisäselvityksiä tällaisista toiminnan jatkuvuutta uhkaavista tekijöistä.

7.9. Jokainen lisenssinhakija kuuluu automaattisesti kauden aikaiseen seurantaan. Seuran tulee raportoida Suomen Jääkiekkoliitolle kuukausittain seuraavat talousasiakirjat:

• tilikohtainen tuloslaskelma
• tilikohtainen tase
• tuloslaskelman muotoon laadittu ennuste tilikauden tuloksesta kuluvalle tilikaudelle kuukausitasolla

7.10. Lisenssiä ei myönnetä hakijalle, joka on asetettu, haettu tai hakeutunut konkurssiin tai yrityssaneeraukseen.